maanantai 31. joulukuuta 2012

Hyvää Uutta Vuotta!


Hyvää Uutta Vuotta 2013 kaikille lukijoille! Täällä odotetaan suurella innolla alkavaa vuotta. Hoidot ovat loppusuoralla ja pian alkaa loppututkimukset. Uskon lujasti, että pääsemme kääntämään uuden lehden meidän elämässä! En anna muulle vaihtoehdolle tilaa enkä mahdollisuutta. Olkoon tuleva vuosi edeltäjiään huomattavasti armollisempi.

maanantai 17. joulukuuta 2012

Itsehoitosairaala?

Tänään oli Neidin viimeinen it-sytostaatti!!!!! Jipii, jälleen yksi etappi saavutettu ja maali jo häämöttää.

Nappula oli ollut varsin mainio nukutusreissullaan. Hoitajat naureskellen kertoivat minulle Neidin tempauksista palauttaessaan naperoa äidin hoiviin. Heti päästyään toimenpidehuoneeseen, oli Neiti nyhtänyt sukat jalastaan. Hoitajat kummastelivat, että mitähän Neiti nyt puuhaa. No, sovitti saturaatiomittaria varpaaseen tietenkin. Kun se oli saatu onnistuneesti paikalleen, oli vuorossa humautus kaasulla, jotta viggo saadaan laitettu käteen. Neidille tuon kanyylin laitto ei meinaten ole ihan helppoa. Kädet ovat liian vikkelät ja suonetkin huonohkosit löytyvät. UniJukka oli sanonut, että humautetaan tuolla maskilla ja niinpä Näppärä-Neiti oli napannut maskin kouraansa, läntännyt naamalleen ja nukuttanut itse itsensä :D

Hoitaja tuumasi, jotta ensi kerralla ei Neiti taida tarvita hoitajia ollenkaan, vaan voi itse hoitaa koko lääkkeen laiton. Vaan onneksi ensi kertaa ei ole, vaan tämä oli viimeinen it-lääke!!!!!!!!

tiistai 4. joulukuuta 2012

Keskusteluja

Äidillä ja Taikalla on jo varsin sujuvia keskusteluja. Vahvat ovat mielipiteet pikkuisella ja uhmakin taitaa nostaa päätään. Ainakin "ei" osataan sanoa varsin topakasti.

Ä: Mennäänkö ulos?
T: Eeeei.
Ä: Mistäs jos kuitenkin mentäisiin potalle ja sitten ulos.
T: Eeei (päätään pyörittäen).
Ä: Siskokin haluaa ulos. Mennään pulkkailemaan.
T: Eeei.
Ä: Ootkos sä tänään  vastarannankiiski?
T: Mmm-mmm (nousevalla nuotilla ja päätään innokkaasti nyökyttäen).

Saatoin huomata, että on :)

                 ---------------------    

Istumme sohvalla yhdessä. Neiti on jo nukahtanut, mutta Taika senkun riekkuu ja pyörii. Ylös sohvalle, takaisin alas. Taas sohvalle. Välillä kainaloon. Tutti katoaa. Lopulta alkaa vauhti hyytyä ja Taika jää kainaloon istumaan.

Ä: Mennääkö nukkumaan?
T: Eeei.

Istutaan hetki hiljaa vierekkäin
Ä: Mitäs jos kuitenkin mennään nukkumaan?
T: Eeeei.

Isi saapuu kotiin koiraa ulkoiluttamasta.
I: Mennään Taika nukkumaan.
T: Eeeei.

Istumme taas hetken, näprään toisella kädellä tietokonetta. Vierestä alkaa kuulua tasaista tuhinaa. Taika nukahti istuvilleen. Ei muka väsyttänyt :)