The end!

Kuulkaas, siinä pääsi käymään niin, että tänään käskettiin sulkea sytostaattipurkit!!!!!! Uskomatonta. Vielä puuttuu kaksi vastausta lypistä, mutta kaksi on jo vastattu ja ovat puhtaita. Terveenpapereita ei vielä siis ole, mutta sytostaatit saimme jo lopettaa.

Mä leijun! Tunne on ihan uskomaton. Kaksi ja puoli vuotta tässä suossa rämmittiin ja vihdoinkin alamme olla laidalla. Pienen pieni pyristys enää jäljellä. Ei haittaa yhtään, vaikka ipanat ovat taas kuumeessa. Se on pientä tämän rinnalla. Parhautta!

liplapLyp!

Huomenna se koittaa. Viimeinen lyp! Tätä on odotettu, jännätty ja kiukuteltukin. Nyt kaikki raajat ristiin, viestit yläkertaan yms yms, että näyte on negatiivinen ja tämä todella oli tässä.

Jännittää!

Muovailupäivä

Tyttöjen viime päivän aikojen hitti on ollut Neidin kummin antama joululahja: jäätelökone.Varsin keskittyneesti kumpikin jaksaa muovailuvahalla leikkiä. Ja kun kyseessä on sentään jäätelökone, pitäähän annoksia sitten maistaa.

Eilen seikkailtiin taas päivystyksessä. Neidillä nousi jälleen kuume. Sitkeässä on tämä parapöpö. Otettiin verenkuvaa ja keuhkoista röntgenkuvaa. Kummatkin kunnossa, mutta antibiootti kuitenkin annettiin, kun kuume ilmaantui uudestaan ja tauti on pitkittynyt. Huomenna jälleen istumaan päivystykseen uuteen tsekkiin. Voi kun näille kympin lapsille olisi joku muu systeemi kuin tuo ainainen päivystyksessä istuminen. Siellä kun menee joka kerta aikaa. Eilinen reissu kesti neljä tuntia ja siihen matkat päälle.

Uudesta lypin ajankohdasta ei ole vielä mitään tietoa. Olemme kyselleet perään. Jospa tämä antibiootti nyt purisi nopsaan ja pääsisimme eteenpäin. Pois tästä välitilasta ja lopulta pois tästä mustasta aukosta.

Talvipäivän kuulumisia

 

 

Täällä on kirvistelty flunssan kourissa. Neiti oli ensimmäinen meistä joka sairastui. Ja tietenkin kaksi päivää ennen viimeistä lyppiä. Alkoi pelkällä kuumeilulla ja sehän tiesi päivystyksessä laukkaamista. Imulimanäytteestä paljastui parainfluenssa, joka nyt sitten kiertää meidät kaikki. 

Suunnatonta harmistusta on aiheuttanut tuo lypin siirtyminen. Ties minne asti. Nyt venyy koko hoidon loppuminen tämän takia. Jokunen ärräpää on siis lennellyt. Toivottavasti tämä flunssa on pian ohi ja päästäisiin jatkamaan tutkimuksia. 

Oma vointi seilaa. Jännitän ihan karmeasti tätä loppuhulinaa ja sitä kuinka meidän käy. Onko lyp todellakin puhdas ja tauti on selätetty? Puren huomaamattani hampaita yhteen ja sen seurauksena minulla on usein nenä ja posket kipeät. Tietää myös sitkeää päänsärkyä. Hoen vain itselleni, että maaliskuussa on jo pakko helpottaa, ei ole muuta vaihtoehtoa. Sitten tämän kaiken on pakko olla ja pääsee kiinni normaalin elämän syrjään. Mitä se sitten lienee.

Hyviäkin uutisia olemme saaneet. Kuntamme palveluohjaaja ja omaishoitajuudesta vastaava henkilö kävivät meillä palaverissä. Omaishoidontuki jatkuu toukokuun loppuun. Saamme edelleen tämän kevään 24 tuntia kuussa lastenhoitoapua Väestöliitosta, kunnan maksamana. Lisänä tuli tälle vuodelle 48 h lomitusta KVPS:n kautta. Jipii! Se tietää, että vanhemmat pääsevät huilimaan ja irrottautumaan arjesta. Olemme tämän pyristyksen jälkeen niiin sen tarpeessa.