perjantai 13. syyskuuta 2013

Unikoulu

Rauhaisat yöunet ovat vihdoinkin laskeutuneet taloomme. Taika kävi läpi unikoulun nukkumisen mentyä ihan mahdottomaksi. Yölliset kauhukohtaukset ja pelkääminen toi tullessaan sen, että Taika tottui saamaan palvelua öisin. Yhtäkkiä huomasimme, että itku on muuttanut laatuaan ja tuo pikku ryökäle vaati vanhempia nukkumaan vieressä ja pitämään kädestä koko yön. 

Oli vuorossa unikoulu. Palvelut poistuivat ja Taikalla alkoi uuden opettelu. Emme enää antaneet kättä nukahtamiseen, vaan istuimme vieressä. Vajaan viikon Taika protestoi ja rajusti. Jouduimme jopa siirtämään Neidin meidän huoneeseen pinnasänkyyn (johon toinen on jo melkoisen iso), jotta hän sai nukuttua. Neiti kun alkoi myös protestoimaan nukkumaanmenoa, kun Taika huusi ja raivosi omassa sängyssään. Pari ensimmäistä iltaa Taika huusi kurkku suorana, paiskoi peittoa ja tyynyä ja raivosi. Voi että osasi pieni lapsi olla vihainen. Sitten alkoi raivo laantua ja nukahtaminen onnistui jo nopeammin. Minun ei auttanut näyttää naamaani tuolloin ollenkaan Taikalle tai raivo alkoi alusta. Nukuttamiset olivat siis isin hommaa.

Nyt unikoulua on käyty parisen kuukautta. Edelleen on parempi, että isi nukuttaa, jostain syystä äidin kanssa nukahtaminen on vaikeampaa. Mutta nykyisin voin jo käydä sanomassa hyvää yötä molemmille tytöille sänkyyn ilman, että se saa itkua ja raivoa aikaiseksi. Taika kyllä vastustaa nukkumaan menoa, mutta ei enää itke ja raivoa. Hän pyörii ja hyörii sängyssä ja tuumaa ettei tarvitse käydä nukkumaan. Mutta kun ei kiinnitä touhuun huomiota, istuu vain tyynenä huoneessa odottamassa, käy Taika lopulta pötköttämään ja nukkumaan. 

Mutta herkästi menee sekaisin tuon tytön yöunet. Vaikka hän on rasavilli ja melkoisen voimakastahtoinen, on hän myös hyvin herkkä ja erikoiset asiat menevät uniin. Vilkas mielikuvitus saa mörköjä esiintymään monessa paikassa. Hammaspeikkoja etsimme eräänä iltana kaapeista ja sängyn alta ennen kuin uskallettiin käydä nukkumaan. Meidän pieni Taika <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti