Lääkäri kerkesi tänään pikaisesti puhumaan mieheni kanssa Neidin ollessa kromirasituksessa. Hän oli katsonut veriarvoja ja todennut ettei hänestä ole syytä pelätä uusimista!!!! Iiiiiiiiiiiiiiiso huuuuuuuuuuooooooooookaus! Lääkäri ei ollut tosin Neidin hoitava lääkäri ja hänellä oli ollut kova kiire kantasolusiirtoa katsomaan, joten sovittiin, että puhumme Neidin oman lääkärin kanssa vielä kunnolla. Niin, että pääsemme kunnolla kysymään kaikki mielen päällä olevat kysymykset.
Allergianäppylöitä tosin sain lääkärin kommentista: "Voi olla ihan tyypillistä Downille." Huoh. Miksi ei katsota sitä lasta ja hänen historiaa, vaan takerrutaan tuohon ekstrakromosomiin? Neidillä kun ei ole ollut tälläisiä kuoppia kuin isompien sytokuurien jälkeen. Nämä pillerinappulat ovat menneet jo kohta kymmenen kuukautta ja tämä on ensimmäinen kerta kun on tälläistä. Joten ei tämä nyt ihan tyypillistä meitin Neidille ole. Tuskinpa tuo ekstrakromosomi on yks kaks päättänyt aktivoitua tässä kohtaa.
Katetri sen sijaan menee vaihtoon näin "loppu metreillä". Se on tullut kolmisen milliä ulospäin. Sitä ei olisi lähdetty enää vaihtamaan, jos myöhäinen tehostusvaihe olisi jo ohi. Silloin olisi menty tuolla vanhalla. Mutta tuossa jaksossa tulee mm. vinkristiiniä, joka ei saa missään nimessä mennä kudokseen. Riskiä ei oteta, että niin pääsisi käymään. Harmittaa, että tässä vaiheessa tarvitsee vielä vaihtaa. Todennäköisesti Neiti näet pääsee ensi keväänä/vuodenvaihteen jälkeen jo eroon koko katetrista. Verikokeiden määrä vähenee niin paljon, että usein miten katetri tuossa vaiheessa otetaan pois.
Nyt on jo kevyempi hengittää. Haluan kuitenkin päästä puhumaan lääkärin kanssa. Jotta pääsen kysymään kaikki hölmötkin kysymykset mitkä viime aikoina on mielessä pyörinyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti