Vili apina

Kuulumisia

Useampikin on käynyt kyselemässä kuinka meillä nyt menee. Kiitokset kaikille <3

Meillä menee nyt hyvin, mutta pikkuinen Ässä ei oikein nuku öisin. Pikku hiljaa unet ovat parantuneet ja nyt on jo yksi neljän tunnin unipätkä. Muuten yöt ovat olleet tunnin välein syömään heräämistä ja kukkumista. Pientä koliikkiakin oli ilmassa. Tästä syystä on tämä äitee ollut melkoisen väsynyt ja olen käynyt nukkumaan samaan aikaan kuin ipanatkin, jotta saan edes jonkin verran unta. Blogi on ihan jäänyt hunningolle, koska uni on vienyt voiton omalta ajalta iltaisin. Jolloin yleensä olen blogiani päivittänyt.

Olosuhteiden pakosta olen siis taukoillut, mutta tuota huonounisuutta kummempaa syytä ei ole. Ässä ja tytöt voivat mainiosti. Ässäkin on jo pikkuinen ilopilleri ja hymyilee ja juttelee kovasti ja tykkää katsella leluja ja leikkiä. Kirjoittelen tässä jossain kohdin enemmän, kunhan vain on sopiva kolo. Mutta harvatahtisuus varmastikin jatkuu tässä vielä jonkun tovin.

Kuinka moni seuraa blogini Facebook-sivua? Olen pohtinut, jos päivittäisin pikaisia kuulumisia Fb-sivuille useammin, koska se on niin helppo toteuttaa puhelimella päivän touhujen lomassa. Ja kun noita ipanoita tulee puhelimella kuvattua paljonkin. Tätä läppäriä taasen avaan nykyisin niin harvoin, joten blogin kirjoitus on jäänyt vähemmälle ja puhelimella blogin päivitys on työlästä. Suunnitelmissa siis on, että laittaisin sinne pikkujuttuja ja kuvia vähän useammin.

Tässä linkki fb-sivuille.

Söpö kylpijä

Ässän kuulumisia.

Onpas aikaa vierähtänyt edellisestä kerrasta, kun olen tänne ehtinyt. Aika menee kodin ja sairaalan välillä. Illalla on jo niin poikki, ettei ajatus liiku ja on painuttava pehkuihin, kun tytöt nukahtavat.

Ässä on voinut tasaisesti. Poika oli tänään jo 2305 g ja pääsi eilen eroon nenämahaletkusta. Hienosti jaksaa syödä itse kaiken. Varsinainen tissipoika on tämä kaveri. Hän on osannut alusta asti imeä tehokkaasti tissiltä. Pulloruokinta sen sijaan takkuaa, rytmitys on hukassa ja maitoa valuu liikaa suuhun. Poika on ihan väsy pulloruokinnan jälkeen. Jos kotona ei enää tarvita ravintolisiä, jotka joutuu antamaan pullosta, lentää pullot meillä nurkkaan ja pikku poju saa olla ihan rauhassa tissimiehiä.

Sairaalassa meitä pitää tällä hetkellä löysä kurkunpää. Eli Ässä syvään uneen vaipuessaan pitää hengitystaukoja, koska kurkku on hypotoninen. Ihan tarkkaa selitystä en ole lääkäriltä saanut. Mutta tästä syystä hän tarvitsee Optiflow-viiksiä kovilla virtauksilla. Melko puskista tuo juttu tuli. Puhuttiin jo kotiinpääsystä, kun yhtäkkiä tämä taival venyi määrittämättömän pitkäksi. Olo on ollut aika epäuskoinen. Joka lapsen kanssa saa virua sairaalassa eikä mikään näytä menevän helpoimman kautta. Alan jo itsekin epäilemään, että meidän elämä on hyvä vitsi tai huono teevee-sarja. Eihän meno voi tälläistä olla aina.

Onneksi tämä tilanne korjaantuu kasvun myötä, mutta kukaan ei osaa ennustaa millä aikataululla. Loppu viikosta tehdään unipolygrafia, jossa nähdään tarkemmin tilannetta. Tänään laskettiin virtauksia kuudesta litrasta neljään, ajatuksella, että katsotaan miltä hengityskäyrät näyttävät. Josko poju olisi sen verran jo kasvanut, että pärjäisi pienemmilläkin virtauksilla. Toivon kovasti, että tilanne olisi jo edistynyt.

Koitan ehtiä kirjoittaa lisää tarkemmin missä mennään. Nyt kutsuu pieni tissitakiainen <3

Ässä 6 vrk

Tässäpä meidän kuulumisia. En muista kerroinko jo pienen mittoja, mutta strategiset mitat olivat 1610 g, 41,5 cm ja hattu 28 cm. Pieni rääkäisi heti synnyttyään ja osoitti olevansa varsin topakka ja luonteikas pieni herra.

Alku on mennyt hyvin pieniä vastoinkäymisiä lukuunottamatta. Rds-diagnoosi hänelle tuli, eli keskosen keuhkosairaus. Tarkemmin tuo tarkoittaa sitä, että keuhkoista puuttui sufraktanttia eli ainetta, joka pitää keuhkoja auki. Ässä laitettiin hengityskoneeseen muutaman tunnin päästä syntymästä ja tuota kyseistä ainetta annettiin keuhkoihin. Hengityskonetta hän tarvitsi yhteensä 13 h. Sitten hän pääsi takaisin nasaaliin (cpap).

Pieni oli ärtynyt ja selvästi kipuili alkupäivinä. Hän itki kovasti käsittelyissä. Nasaalissa ei saisi itkeä, jotenkin tekemistä sen kanssa, että ponnistelee kovasti ylipainetta vastaan. Mahdollisesti tästä syystä  (syy ei ole varmaa) keuhkoihin tuli pieni reikä ja ilmaa on päässyt vuotamaan väärään paikkaan.

Nasaali vaihdettiin Opti-flow viiksiin, joissa on myös ylipaine, mutta on kuitenkin hellävaraisempi kuin nasaali. Ässä jaksoi niilläkin hyvin hengittää ja porskuttaa menemään.

Kaksi-kolme ensimmäistä päivää Ässä oli hieman kipeän oloinen, mutta siitä on vointi on tasaisesti parantunut ja vointi on ollut tasainen. Vuoto keuhkoissa on koko ajan pienentynyt, hengitykseen tarvitaan tukea yhä vähemmän, vatsa on alkanut vetämään maitoa. Paino tippui aluksi 200 g, joka on paljon näin pienelle. Hän oli kovin turvonnutkin. Mutta nyt turvotus on poissa ja paino on kääntynyt nousuun. Maha toimii ja maitomäärää nostetaan tasaisesti ylöspäin.

Muutaman kerran on pötkötetty sinivalon alla, joka on ihan peruskauraa näille keskosille. Aivot ja vatsa on ultrattu ja ne ovat kunnossa, nuokin ihan rutiinitutkimuksia keskosilla. Sydämen ultra on vielä tulossa. Mitään epäilyksiä sydänviasta ei ole, halutaan vain tarkistaa tilanne.

Jonkun verran pieni välillä laskettaa sykettä ja saturaatioita, parisen ihan oikeaa apneaa on ollut, mutta nämäkin on ihan viikkoihin liittyviä ja kehittymättömyyteen kuuluvia juttuja eikä mitään syytä huoleen ei ole. Kovin paljon niitä ei edes ole ollut. Taika aikanaan oli paljon hurjempi apneoimaan vaikka viikot olivat isommat syntyessä. Taikaan verrattuna Ässä on paljon tasaisempi voinniltaan.

Hyvin on siis pienellä mennyt ja lääkärit ja hoitajat ovat tyytyväisiä pienen vointiin ja olemukseen. Vielä Ässä asustaa K7:lla eli vastasyntyneiden teholla, mutta siirrosta jatkohoitopaikkaan on jo varoiteltu. Se voi olla edessä tässä päivänä minä hyvänsä.

Mutta ennen kaikkea, äiti ja isi ovat molemmat saaneet jo usemman kerran pienen pojan syliin. Voi sitä pientä ja hentoa linnunpoikaa, joka on jo osoittanut olevansa varsin sitkeää tekoa. Mikään ei ole ihanampaa kuin saada poika syliin ihoa vasten pötköttämään. Niin kuin vauvan kuuluukin olla <3

Ässä

Pikainen päivitys. Äiti ja Ässä voivat tilanteeseen nähden hyvin. Leikkaus meni odotettua paremmin ja pieni sissi on toistaiseksi pärjännyt ihan nasaalilla. Tosin väsymystä voi vielä tulla ja tarvitaan hengityskonetta.

Painoa oli reilu 1600 g, tarkkaa painoa mies ei muista. Pituutta ei ole mitattu. Pikkaisen keskivertoa enempi oli painoa.

Kirjoitan myöhemmin tarkemmin, miten homma meni.

Jännitystä ilmassa.

Uneton Seattlessa. Aamulla tapahtuu, on Ässän aika syntyä maailmaan. Supisteluja on alkanut olemaan reilusti enemmän ja oma olo onkin ollut, että kaukana ei ole synnytys. Supistelut ovat provosoinut vuotoa, mutta maltillista sellaista. Sen päälle kun sekä lapsivesitesti että synnytystä ennakoiva testi näyttivät positiivista, päätyivät lääkärit sektioon.

Huomenna aamusta sitten minut kuskataan hybridisaliin, jossa leikkaus tehdään. Ja jännittää niin maan pirusti (anteeksi kielenkäyttöni liene nyt ymmärrettävää). Iso operaatio edessä, joka pelottaa. Lisäksi Ässän vointia jännitän. Onneksi viikkoja on jo 30+2, joten päästiin juuri ja juuri oikealle kymmenelle, mutta pienihän tuo on silti ja
useamman viikon sairaalamatka edessä.

Päivitän kun pystyn miten kaikki meni, mutta siihen voi mennä aikaa. Ehkä jotain pikaista ehdin täältä sairaalastakin laittaa, mutta kotona koneelta sitten paremmin.