Hengissä ollaan, vaikka toisinaan tekeekin kyllä jo tiukkaa. Ajatukset sinkoilee ja mieliala menee toiveikkaasta alakuloon.
Pelko istuu takapuolessa tiukasti. Eikä se liene kummakaan. Kyllä ajatus oman lapsen mahdollisesta kuolemasta on vain mörkö. Iso, pimeä möykky rinnassa. Varsinkin iltaisin tuppaa synkät ajatukset valtaamaan alaa ja ahdistus on valtava. Neidin nukuttaminen tuo väistämättä mieleen sen hetken, jolloin Neiti sulkee silmänsä viimeisen kerran. Joka ilta nukutan lastani tippa silmäkulmassa. Ihan joka ilta. Ja valtava kivi rinnassa.
Mitä sitten, jos vanhemmilta loppuu voimat? Mitä sitten tapahtuu? Saanko koskaan oikeasti levätä kunnolla kaikista näistä vastoinkäymisistä? Edellisesta on vasta päässyt kontalleen, kun jo seuraava potkaisee takapuoleeni ja taas olen mahallani lätäkössä. Yhä pienempi taakka selässäni uhkaa katkaista sen lopullisesti.
Eteenpäin se on mentävä. Sitten vaikka ryömien. Ei auta. Mutta armoa jo huudan sieltä lätäköstä. En tiedä kenelle sen huudon vain osoittaisin. Kukaan ei kuuntele.
Väsyttää. Väsyttää niin pirusti tämä koko homma. Ja maailma tuntuu tällä hetkellä erittäin epäreilulta paikalta.
Paljon voimia <3 Vaikkei nämä sanat paljoa tuossa tilanteessa autakkaan :(
VastaaPoistaPaljon voimia täältäkin! ♥
VastaaPoistaNiitä voimia kummasti vaan riittää, vaikka välillä tuntuu että ne loppuvat. Me vanhemmat ollaan sellaisia kummallisia olentoja, että jostain silti me kaivetaan sitä aina vaan lisää..
Jaksan uskoa kuitenkin että teidän pieni Neiti vielä paranee! ♥
Vaikea keksiä, mitä sanoa.. kuiskaan vain, että voimaa teidän perheelle.
VastaaPoistaSanaton olen. Voi kun ette olisi tätä joutuneet enää kokemaan. :(
VastaaPoistaVoimia teidän perheelle <3 Halaus.
VastaaPoistaHirmuisesti voimia toivotan minäkin. On vaikeaa löytää sanoja, niin sanomattoman kurja ja epäreilu tämä tilanne on... Olen niin kovin pahoillani puolestanne :( Olette rukouksissani - välini yläkerran ukkoon eivät ole mitenkään erityisen läheiset, mutta lupaan yrittää viedä asiaa eteenpäin. ♥ Niin kauan kunnes toisin todistetaan, pidetään tulosta virheenä, eikös vaan? Tsemppiä ihan mahdottomasti.
VastaaPoistaOikein paljon voimia.
VastaaPoistaLämpimiä ajatuksia ja halauksia!
VastaaPoistaMoi!
VastaaPoistaTunnen nuo tunteesi, sanoit sen mitä niin usein itse ajattelen...
Tsemppaillen!
Tiina
Suurin suru on sanaton. <3 voimia ja halauksia!
VastaaPoistaNiinpä. Maailma on tosiaan epäreilu, mutta saisi kyllä vähitellen teidänkin kohdalla höllätä. Toivotaan edelleen, että tulos oli virhe.
VastaaPoistaKovasti voimia! Päivä vain ja hetki kerrallaan, enempää ei tarvitse jaksaa.