Kotiloma on sujunut hyvin. Jännittävää toki on tämä hengityksen vahtiminen, vaikkakaan yhtään apneaa ei ole tiettävästi tullut. Mutta vielä ei uskalla myöskään luottaa ettei niitä tulisikaan. Eiköhän aika paranna tuonkin ongelman. Öitä helpottamaan tilasin meille kotiin apneahälyttimen. Tuo sairaalasta lainattu kun ei ole käytössä loputtomiin. On se satanen, jonka tuo laite maksoi, pieni hinta siitä ettei öitä tarvitse päivystää hengittääkö pieni vai ei.
Vääriä hälytyksiä tuo sairaalasta lainattu vekotin on antanut vaikka kuinka ja paljon. Usein olemme jo ennen hälytystä huomanneet, että nyt ei masiina mittaa ja kohta se huutaa. Sydäreiltä on onneksi toistaiseksi säästytty ja nätisi on hälyistä huolimatta Pirpana hengittänyt.
Isosiskokin on alkanut ymmärtää, että tuo pieni otus taitaa jäädä tänne asumaan ja se on kaiken lisäksi elävä. Vauvaa viitotaan kovasti ja välillä pientä halutaan kokeilla. Kovin vain on rajua tuo isosiskon rakkaus. Alkuun vauvasta puhuttaessa Neiti viittoi kovasti pois, ilmeisesti Pirpana olisi pitänyt palauttaa takaisin sairaalaan :) Äidin perään ollaan oltu erilailla. Niinköhän se mustasukkaisuus alkaa pikku hiljaa nostaa päätään.
Ruokailu on sujunut paremmin kuin edes uskalsin odottaa. Lauantai aamuna on letkutettu viimeinen 20 ml nemämahaletkusta. Sen jälkeen on menty täysimetyksellä. Joitain kertoja ollaan tehty syöttöpunnituksia (kiitoksia Vinkeän äidille vaa'an lainasta!). Pirpana on alkanut heräilemään noin kahden tunnin välein ja suu alkaa napsamaan. Eiköhän tuolla aika välillä tankatessa sitä maitoa saada riittämiin Pirpanan masuun. Huomenna saamme kuulla miten paino on noussut.
Ihan lunkisti ei silti vielä osaa olla tuon syönnin kanssa. Huominen "tuomio" jännittää jo nyt. Jos kyseessä olisi täysaikainen ja hyvän kokoinen vauva, ei tuo syömisen määrä varmastikaan näin mietityttäisi. Mutta kun toinen on niin kovin pieni.
Huomenna menemme tosiaan takaisin osastolle. Joitain verikokeita otetaan ja kuulemme jatkosta. Jos meidän lapsenhoitotaitoihin ollaan tyytyväisiä, pääsemme kokonaan kotiin! :D
Ihanat siskokset :) Muistan, kun olin yhden vuorokauden ollut poissa kotoa poikasen synnyttyä ja otin esikoisen ekan kerran syliin. Voi miten isolta tyttö tuntui!
VastaaPoistaHuippusuloisia molemmat! Ai kun ihana, että kaikki on mennyt kotona paremmin kuin hyvin :)
VastaaPoistaIhanat lapsoset! :) Ja hienoa, että teillä on nuo piippaukset sitten olleet vääriä hälyytyksiä.
VastaaPoistaTuolla jossain sanoi, että neiti ei ole ainakaan hengittänyt raskaammmin piippauksen jälkeen, niin pakko todeta että meillä ei ainakaan kertaakaan apnean jälkeen tullut tiheämpää hengitystä vaan tyttö jatkoi siitä mihin jäi. O.o Näin edelleen kun unissaan taukoilee (siis pitempi väli, mutten lue apneaksi asti). Sairaalassa kysyivät talvella, kun oltiin siellä vaihteeksi keuhkokuumeen vuoksi, että tekeekö Tähti tuota usein, niin vastasin kyllä. Olivat siis sielläkin panneet merkille että välillä on tosiaan pitkiäkin taukoja - mutta saturaatiot ei oikeastaan laske.
Tämä nytvaan kun tuli mieleen, ei pelotellakseni vaan ennemmin että tuokin voi olla ok sitten myöhemmin. :)