keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Neuvola kuulumisia

Hienosti oli jälleen pikkuinen nappula kasvanut. Vuorossa oli 4 kk lääkärin tarkastus. Lääkäri ei ottanut kuuleviin korviinsa Pirpanan keskoisuutta, mutta loppulausahdus oli: "Kyllähän tämä nelikuisesta käy.".

Totesin siinä kohtaa, että nyt loppui sitten stressaus pienen kehityksestä. Johan tässä kaiken keskellä menin keksimään, ettemme pidä pienokaista tarpeeksi lattialla. Toinen kun viihtyy sylissä paljon paremmin. Mutta jos kerta kolmekuisena (kehitysikää) käy nelikuisesta, niin on tämänkin hölmön äidin aika heittää huolet romukoppaan toisen kehityksestä. Aivan kuin tässä nyt ei olisi murhetta riittämiin, että tarttee vielä lisää keksiä ;) Hölmö mikä hölmö. Onko kaikki äidit tälläisiä hössöttäjiä?

Strategiset mitat olivat: 5820 grammaa, 59 cm ja hattu 40,5 cm.

Pituudesta luulen puuttuvan pikkuisen, sillä mielestäni Pirpanan jalka ei ollut suorassa. Lisäksi yleensä päätä saa todella pitää laudassa kiinni, kun venytetään ja tämä tätsy ei venytellyt yhtään. Mutta hienosti oli kokoa taas tullut, mittavirhe tai ei.

Uusia taitojakin on ilmaantunut. Jutustelu on monipuolistunut hurjasti. Käsiä tuijotellaan välillä silmät kierossa ja maistellaan. Joskus sormet niin syvällä suussa, että tulee puklu. Helistimeen jo tartutaan. Tosin käden liike on vielä haparoiva ja kuin hidastetusta filmistä, kun Nappis koittaa sihtaa kädet oikeaan osoitteeseen. Helistimeen tartutaan kaksin käsin ja suuhun on suunta silläkin. Kyljellekin käännytään. Muttei lelujen vaan tissin perässä!

Maistelulistalle on päässyt jo luumu ja porkkana. Porkkana ei ollut menestys, joten tänään siirryimme sitten maistelemaan riisipuuroa. Kohtahan tässä on jo pari viikkoa maisteltu, joten voisi ottaa toisen ruokailu kerran päivään. Toisella jos antaisi jo pikkuisen isompia määriä tuttuja makuja ja toisella maistelisi uusia. Näin taisimme Neidinkin kanssa edetä.




4 kommenttia:

  1. Voimia jälleen kerran teidän taipaleelle, lisäsin blogisi omaan listaani.

    t.Minsku

    VastaaPoista
  2. Kuulostaa meidän nvla-tädiltä :D tosin sillä erotuksella että kehitysiältään 8,5 kuukautinen ei mennyt yksi-vuotiaasta. "Yksivuotiaan pitäisi osata sitä ja tätä ja.." "Hän on 8,5kk keskonen.." "No nyt yksivuotiaana, hän ei osaa vielä nousta edes tukea vasten seisomaan..."

    Mutta ihanaa että teillä tosiaan tyttö vastaa kehitysiältään myös kalenteri-ikää. :)) Unohda vain nämä pienemmät murheet! On kyllä neiti kasvanut hyvin!

    VastaaPoista
  3. Hienolta kuulostaa teidän kehitys! Kaikkien murheiden keskellä on varmasti helpottavaa huomata, että pikkuinen toimii niin kuin pitää.

    Meillä jotenkin on ihan hämärtynyt miten näiden pitäis kehittyä, kun on kaks pikkukeskosta jotka kehittyy ja kasvaa ihan omia polkujaan. Toinen menee vissiin vähän liian kovaa vauhtia ja toinen tulee kovin hitaasti perässä. Mistä sitä sitten enää tietää mikä on normaalia.

    Päättelin, että me ei taideta kuulua saman keskolan piiriin. Me nimittäin saatiin hyvin tarkat ohjeet siitä miten kiinteiden syöminen pitää aloittaa. Peruna, kukkakaali, parsakaali, maissi, liha ja vasta sitten mahdollisesti hedelmäsoseet. Porkkanaa ja bataattia käskettiin välttämään. Ovat niin makeita, että niiden jälkeen on kuulema vaikeaa saada lasta syömään muuta ja porkkana on lisäksi keskosen mahalle vaikeaa.
    Huonon syömisen ja kasvun takia meiltä lopulta postettiin hedelmät kokonaan listalta ravintoterapeutin toimesta. Eivät sisällä tarpeeksi kasvuun tarvittavia aineksia. Yritin kysellä viimeeksi saataisko yks päivän kolmesta ruuasta syödä puurona, mutta ei. Perunaa ja lihaa luumulisällä siis vedetään nyt kolmesti päivässä. Onneks laps ei vielä tajua yksitoikkoisuudesta mitään.

    VastaaPoista
  4. Inka: kiitoksia.

    Poikkeama: olen ihmetellyt tätä, että ammattilaiset eivät vain ymmärrä tätä asiaa. Mutta onneksi itse tietää missä mennään ja voi laittaa omaan arvoonsa nuo puheet.

    WannabeMama: voi, kovin kapealle kuulostaa teidän ruoka-aineet. Toivottavasti kasvuu tuosta paranee ja pääsette laajentamaan. Onneksi tosiaan lapset eivät osaa kaivata sitä mitä eivät ole koskaan maistaneetkaan. Me ei saatu mitään ohjeita aloituksesta, joten soitin asiasta Kättärille. Vastaus oli: koska kasvu on ollut hyvää ja mitat menee +1 käyrillä, ei kiinteiden aloitus poikkea tavallisesta. Voimme siis aloittaa ihan tavallisesti maistelun. Olen kuullut tuon väitteen myös ettei saisi aloittaa hedelmillä. Mutta, tänä päivänä sanotaan, että äidinmaito on niin makeaa, että hedelmät ja marjatkin sille häviää. Joten se ei vaikuta vihannesten maisteluun lapsen ollessa jo valmiiksi tottunut makeaan. Nykyään ei täysimetetylle lapselle anneta ohjeita kummasta aloittaa, hedelmistä vai vihanneksista.

    Me aloitettiin bataatista juuri siksi, että on perunaa vatsaystävällisempi. Perunan tärkkelys on monille pikkuvatsoille kova pala. Siksi myös päärynä ja luumu on ollut alkupään ruokia. Porkkana ei ollut meillä hitti ja se jäi suosilla odottamaan myöhempää ajankohtaa. Puuron maistelun jälkeen siirrymme ruusunmarjaan. Sekin tulee vatsaystävällisyyden takia mukaan alkupäässä. Olen vallan itsekseni miettinyt, että kehitysikää toinen on niin pieni, että aloitetaan noista vatsaystävällisemmistä ruuista.

    Mutta varmasti, jos lähtöpaino on paljon pienempi ja kasvu hidasta, on ruokavalioon kiinnitettävä huomiota. Me olemme siinä onnekkaassa asemassa, että kasvu on hyvää, ainakin toistaiseksi. Menee tasaisesti +1 käyrällä.

    Kehityksestä piti sanomani vielä, että tuo hajonta mitä lapsen pitää missäkin iässä tehdä, on niin suurta, että siksi varmasti tuo meitin nappula käy myös nelikuisesta. Sillä en pidä häntä minään erityisen nopeasti kehittyvänä. On varmasti sitä tuikitavallista keskikastia. Mikä on siis normaalia? Se on todellakin kovin venyvä käsite. Itse olen lähtenyt kävelemään vasta puoltoista vuotiaana (olin vielä reippaasti yliaikainen vauva) ja aivan taviksena itseäni pidän :) Tai noh, melkein ;)

    VastaaPoista