lauantai 26. kesäkuuta 2010

Epätoivo

Epätoivo.
Se pimentää päivänvalon.
Se saa minuutin tuntumaan ikuisuudelta.

Epätoivo.
Se ruokkii itseään sielulla.
Nakertaa sinne ammottavan aukon.

Epätoivo.
Se tekee yön pimeistä tunneista kestämättömiä.
Mitättömän asian paisumaan maailmanlopuksi.

Epätoivo.
Se kaluaa minua.
Se saa tulevaisuuden tuntumaan pelottavalta, lohduttomalta.

Epätoivo.
Se kääntää elämän negatiiviksi.
Se musertaa, hajottaa. Se tuhoaa.

Epätoivo.
Ilman sitä en tuntisi mitään.

1 kommentti:

  1. Vaikka mikään uskis en oo, on meidän suvun Kaikissa juhlissa (häät, hautajaiset, kastajaiset) laulettu aina
    ''päivä vain ja hetki kerrallansa, siitä aina lohdutuksen saan.''
    Ja aina tuo sama värssy pyörii mielessä.

    Voimia.

    VastaaPoista