keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Osastojaksolla

Kylläpäs nyt tapahtuu nopeasti, ihan kuin tämä olisi jotain kummallista saippuaoopperaa tämä meidän elämä.  Aamulla tuli puhelu, että pääsettekö jo tänään osastolle Taikan kanssa. Ja kun se passasi aikatauluun, ovat isi ja Taika nyt parhailllan Hyvinkäällä.

Mikään näin kiireellinen tämä asia ei onneksi ole, vaan osastolla sattui olemaan väljää, joten meidän sopi tulla sinne tässä vaiheessa. Haluavat nähdä yön kuinka Taikan kanssa menee. Mahdollisesti kaksikin, mutta toivotaan, että yksi yö riittää.

Tämäkin lääkäri tuumasi, ettei tuo harjanne ole mikään hälyyttävä juttu eikä ole näiden yöitkujen takana. Neurologi katsoo Taikan huomenna ja kun yökin on toivottavasti mennyt niin kuin kotonakin menee ja näkevät mitä oikeasti touhu on, huomenna saamme jo varmasi enemmän vastauksia asiaan. Mutta lääkäri varoitti, että syy yöllisiin itkuihin voi jäädä selviämättäkin.

Itse jäin miettimään, että voisiko meidän hurjat viime vuodet näkyä Taikassa. Sillä kyllähän häneenkin on vaikuttanut Neidin sairaus, infektioeristys ja toisinaan kovin huolentäyteiset vanhemmat. Pieni raukka kun on syntynyt keskelle Neidin hoitoja. Ja alkutaipaleella oli vieläpä Neidin uusintaepäilys, jakso joka on kovin sumuinen omassa mielessä. Silloin huomasimmekin, että Taikakin oli kovin vaisu ja häneen vaikutti hajamieliset ja surulliset vanhemmat. Kun aloimme asiaan kiinnittää huomiota, piristyi Taika ihan silmissä. Ihan normistartti ei pienen lapsen elämässä ole ollut. Ihan hakuammuntaa nämä veikkailut, mutta tulipahan mieleen, että voisiko näkyä kaikki tämä voimakkaampana eroahdistuksena ja pelkäämisenä. Sillä Taika pelkää tällä hetkellä kovia ääniä, autoja ja kaikenlaisia ötököitä. Tänä aamuna hän pyöri levottomana sängyssä, puoli unisena ja hoki: "Ei tartte pelätä, ei tartte pelätä."

Noh, katsotaan olenko asian suhteen huomenna viisastunut. Mutta lääkärille aion tämänkin teorian kertoa, meni metsään tai ei.

3 kommenttia:

  1. Mulla kävi ihan sama mielessä, kun luin tuota edellistä postausta. Että jos Taika reagoi muutokseen teidän elämässä. Sehän voi olla ihan vaan niinkin, että nyt kun teillä elämä pääsee vähän normalisoitumaan, niin pienin reagoi siihen. Muutoksen ei aina tarvitse olla huonompaan, pelkkä muutoskin riittää.

    VastaaPoista
  2. Syliä, syliä, syliä <3. Väsymättä, vaikka 24/7. Kyllä se siitä, älä syyllistä itseäsi. Tuo vaihe menee ohi ja sylittely parantaa jos jotain olisi tullutkin <3.

    VastaaPoista