perjantai 2. elokuuta 2013

Puoliväli

Eilen rapsahti puoliväli tässä raskaudessa! Sen kunniaksi pääsin pyörähtämään päivystykseen. Tapansa kullakin juhlistaa yhtä virstanpylvästä raskaudessaan.

Eilen tuli jonkun verran veristä vuotoa ja supisti non-stop, kun olin liikkeessä. Vain levossa sain supistukset loppumaan. Ja lepo kahden pienen lapsen kanssa oli erittäin helppoa järjestää. Kun vain supistelu jatkui, pyysivät lopulta käymään näytiltä. Varsinkin historian huomioon ottaen eli molemmat ipanat ennenaikaisia.

Odottelua oli siis vuorossa päivystyksessä. Lopulta kuitenkin oli ultrankin aika. Pienellä oli kaikki hyvin, mutta ongelmia aiheuttaa etinen istukka. Siksi vuoto ja supistelu. Tämä lääkäri ei ollut hirvittävän kokenut näissä asioissa ja konsultoikin asiaa toiselta päivystäjältä. Sovittiin, että maanantaina, jolloin minulla on rakenneultra, asiaa katsotaan tarkemmin ja päätetään jatkosta. Nyt on nostelukielto ja raskaat hommat jätettävä muille. Ihan helppoa toteuttaa.... Onneksi ei ole kuin tämä päivä ennen viikonloppua ja maanantaina saankin tietää kunnolla missä mennään ja mitä tehdään. Jopa tukilankoja väläytettiin, mutta tosiaan mitään ei nyt päätetty.

Jo ennen tätä vuotelua ja supistelua on pikku hiljaa hiipinyt ennenaikaisuus mieleen. Pysyykö tämä kaveri mahassa loppuun asti? Nyt etinen istukka lisää jännitystä ja stressiä. Olen päässäni asettanut itselleni erilaisia rajapyykkejä. 18 viikkoa täysaikaisuuteen on liian iso pala ja alkaa ahdistamaan. Ensimmäinen on 22+0 jonka jälkeen syntyvää lasta yritetään jo pelastaa ja pitää hengissä. Kun nyt ensimmäiseksi päästäisiin edes tuon hoidon rajan yli. Nyt jos syntyy, mitään ei tehdä lapsen eteen. Seuraava rajapyykki on viikko 28, jonka jälkeen lapsella on jo hyvät mahdollisuudet pysyä hengissä, jos syntyy. Isoin toive on kuitenkin, että viikko alkaisi kolmosella, jolloin lapsi syntyy eli pääsisin 30 paremmalle puolelle. Totta kai se tavoite on täysaikaisuus ja niin toivon, että näin käy, mutta elämä on opettanut ja valmistaudun jo ajatuksissani muuhunkin vaihtoehtoon.

En voi kuin toistaa pyyntöni: pysy pieni mahassa vielä pitkään!

9 kommenttia:

  1. Voimia! ♥ Toivottavasti syy verenvuodolle on joku ihan muu ja pieni pysyy matkassa vielä viikko tolkulla! ♥

    VastaaPoista
  2. <3 Voimia ja valtavan paljon onnea tuleviin viikkoihin

    VastaaPoista
  3. Voi ei, mikä stressi. :( Onneksi rak.ultra jo kuitenkin noin pian. Toivottavasti siellä tulee asioihin selkoa ja viisaita päätöksiä. Toivotaan täysiaikaisuutta kaverille, ei ole kohtuuton toive se.

    VastaaPoista
  4. Löysin blogisi viime viikolla,nyt olen lukenut sen läpi. Täytyy sanoa ,että niin ilon kuin surun kyyneleiltä ei voinut tekstejäsi lukiessa välttyä. Olette upea perhe, ja olet varmasti upea äiti lapsillesi.Kaikkea hyvää teille, jään ehdottomasti seurailemaan kuulumisianne.
    T:Janette

    VastaaPoista
  5. Isosti peukkuja tuleville viikoille toivottaa (kaikki postaukset lukeva, mutta harvoin kommentoiva vakilukija) Rv35+4 syntyneen tytön äiti

    VastaaPoista
  6. Jarrusukkia pikkuiselle!! <3 <3 ja voimia äidille!!

    VastaaPoista
  7. Jaksamista, varmasti stressavassa tilanteessa! Toivottavasti neuvolakäynti toimisi rauhoittavasti. Lepääminen voi olla turhauttavaa jos muuten olisi energiaa ja voimia, toki sinulla on siihen hyvä syy. Helppoa se ei tietenkään kahden lapsen kanssa ole. Voitko saada apua lasten kanssa?

    T. Kreeta

    VastaaPoista
  8. Pikkuinen pitäköön kynsin hampain kiinni!

    VastaaPoista
  9. Kiitos kaikille tsempeistä! Kirjoitan ihan oman postauksen rakenneultrasta ja kerron tarkemmin missä mennään nyt.

    VastaaPoista