Olen saanut kaksi tunnustusta blogistani. Kiitoksia Moon Mamma ja Paska Äiti. Olen otettu palkinnoista!
Ensimmäiseksi Moon Mamman jakama tunnustus.
- Käsityösi, josta olet ylpein ja jota arvostat eniten? Liitä mukaan kuva.
- Kaunein rakennus, jonka olet nähnyt? Liitä mukaan kuva.
- Laulu, joka koskettaa sinua syvästi? Liitä linkki tai sanoitus.
- Minkä asian koet arjessasi raskaaksi?
- Mistä asioista nautit eniten arjessasi?
1. Oi, tämä vaihtelee kovasti. Tällä hetkellä lemppari on pienemmälle tekemäni Pingviini-toppahaalari. Mielestäni onnistuin toteutuksessa hyvin, en hutiloinut niin kuin toisinaan, kun ajattelen tekeväni tämän tästä äkkiä. Ja ennen kaikkea, malli on hauska. Se on Ottobren malli, muistaakseni vuoden 2010 syksy/talvi numerosta. Kuvassa huppu jää hieman pimentoon ja hupussa oleva nokka ei oikein erotu.
2. Pidän Gaudin arkkitehtuurista, jota voi ihastella eri puolella Barcelonaa. Ehkä eniten pidän hänen nimikkopuistostaan. Siellä tuli istuskeltua useamman kerran tuon kuukauden aikana, jonka kaupungissa asuin. Itse kaupunki ei sitten ole taas niitä minun Top 10:n pääseviä.
Tässä sisäänkäynti tuohon puistoon.
Molemmat kuvat on lainattu interneetin ihmeellisestä maailmasta.
3. Voi apua! Tähän on vaikea vastata. Se vaihtelee niin paljon mielialan ja jopa vuoden ajan mukaan. En osaa sanoa yhtä ja oikeaa. Yksi bändi, joka on pidemmän aikaa ollut kärkisijoilla on Hurt. Masennuksen pahimpina aikoina se oli jopa yksi asia mikä piti minut järjissäni ja johon sain purettua omaa pahaa oloani. Moniin laulun sanoihin oli niin helppo samaistua. Mutta, tuolla bändillä on niin paljon hyviä lauluja, etten pysty nimeämään yhtä parasta. Ehdin vaihtamaan tämän laulun monta kertaa. Mutta, tässä yksi esimerkki heiltä.
4. Haastavia asioita arjessa? Leukemia. Se tuo ehdottomasti eniten haastetta meidän arkeen. Monella tapaa. Lääkitykset, sairaalajaksot, eristys, jatkuva terveydentilan tarkkailu yms. Kaikkeen kuitenkin tottuu eikä tuota tautia aktiivisesti arjessa koko ajan ajattele.
5. Yhdessä olosta. Pienistä hetkistä. Hymyistä. Lapsen riemusta, joka säteilee koko olemuksesta. Mutta myös niistä omista, hiljaisista hetkistä.
Sitten Paskan äidin jakama tunnustus. Kahdeksan satunnaista asiaa minusta.
1. En oikein pidä suklaasta. Varsinkaan tummasta suklaasta. Minusta se maistuu vetiselle.
2. Olen kova lukemaan. Nyt tämä vauva-aika on tuonut haasteensa siihenkin. Mutta vielä koittaa sekin aika, että pääsen takaisin normaalin rytmiini. Luen 40-50 kirjaa vuodessa.
3. En katso juurikaan televisiota. Olemme olleet pätkittäin ilman telkkariakin, useampaan otteeseen. Sitä kaipaamatta. Putkitelkkarin alkaessa yskimään, olimme viimeksi pätkän ilman telkkaria, kunnes minun isäni osti meille telkkarin. :) Ilmeisesti hän halusi katsoa meillä telkkaria ;) Litteiden telkkarien maailmassa olemme olleet varsin lyhyen aikaa.
4. Minäkin annoin nykytekniikalle periksi ja suostuin kokeilemaan e-kirjaa. Ja se pääsi yllättämään minut. Tykästyin. Aitoa, autenttista kirjaa ei silti voita mikään. Tuoksua, hypistelyä ja tuntua kädessä. Mutta saman toiseen maailmaan sukellus -fiiliksen saa myös e-kirjalla. Paon tästä maailmasta, arjesta, hetkeksi.
5. Haaveilen oman, unelmien talon rakentamisesta. Riittääköhän meillä joku päivä siihen rahkeet? Tällä hetkellä arki kaikkine kiemuroineen haastaa niin, että tuo projekti on aivan mahdoton sovittaa tähän yhtälöön.
6. Olen aivan auttamattomasti rakastunut tuohon hienoon lainaVolvoon, joka meillä tällä hetkellä on. Oman auton ollessa hoidossa, toivottavasti osaavissa käsissä. Niin paljon on ongelmia ollut meidän oman, uuden auton suhteen, että taitaa Bilia jo hyvitellä, kun antaa käyttöömme tuon 45 000 euroa maksavan auton. En uskonut olevani näin materialistinen. Enkä auto ihminen. Jos vain rahaa olisi ylimääräistä, jäisi tuo Volvo meille, empimättä. Nyt voin hetken leikkiä olevani rikas :D
7. Minulla on karmea matkakuume. Tällä hetkellä kelpaa jo matka Tallinnaankin. Kunhan saisi irtioton arjesta. Valitettavasti se ei ole mahdollista Neidin tilanteen takia vielä vähään aikaan.
8. Salainen haave on oma talli. Haave, jota en luultavasti koskaan toteuta sen sitovuuden takia. Koska pidän myös matkustamisesta paljon ja lomittajaa tallin hoitoon ei ole helppo löytää. Liikkumisen vapaus vie siis voiton tuosta haaveesta. Mutta toisinaan leikittelen tuolla ajatuksella. Pihan perällä. oma pieni talli ja tarhassa nököttää ainakin yksi shetlannin poni. Haaveen toteuttamisen sijasta tyydyn lainahepoilla hevosteluun.
Tunnustukset jaan hieman myöhemmin. Nyt kutsuvat kotityöt ja pikkuinen tissitakiainen.
Aivan ihana tuo pinkkupuku! Siitä saisi varmaan näyttävän naamiaispuvun isommalle lapselle, jos tekisi vähemmän toppaisesta kankaasta (haaveilee äitee, jolla on aika lailla toivomisen varaa ompelutaidoissa).
VastaaPoista