Neiti on oppinut uuden ja tärkeän taidon. Hän oppi näyttämään mihin sattuu. Tähän mennessä on pitänyt arvailla mihin sattuu ja sattuuko. Toisinaan Neiti on halunnut särkylääkkeen kysyttäessä ja siitä olemme päätelleet silloin johonkin sattuneen. Niin ja toki itkuisuudesta ja muusta käytöksestä.
Uusi taito opittiin kuin varkain. Neiti satutti sormensa, en enää edes muista missä, mutta tuolla kerralla muistin omasta lapsuudesta käytetyn taidon: puhalletaan pipiä. Puhalsin siis sormia ja sanoin: "Pipi pois!". Se selvästi auttoi unohtamaan kipua ja hahmottamaan miten näyttää paikka, johon koskee. Nyt onkin sitten pitänyt kovasti puhaltaa, jos jotain käy. Hienosti Neiti näyttää mihin pitää puhaltaa ja viittoo itsekin: "Pois!". Pipi pois.
Tärkeä taito. Helpottaa kummasti, kun ei tarvitse arpoa mihinkä koskee.
Tuo todellakin _on_ äärimmäisen tärkeä ja elämää helpottava taito. Varmasti nostaa monta kiveä vanhemman sydämeltä kun epämääräisen itkuisuuden ja kätinän sijaan toinen osaa kertoa, mihin sattuu vai sattuuko. Meillä puolestaan neiti osaa sanoa ja viittoa "Pipi", mutta sitten asia mutkistuukin, kun pitäisi kertoa, mihin sattuu. Se kyllä tietää, mitä "pipi" tarkoittaa, mutta jostain syystä ei vielä jotenkin hahmota loogista jatkoa kommunikaation ketjussa. On myös huomannut, että sillä saa äidin huomion nanosekunnissa. "Pipi" on siis meillä aika tiuhaan viljelty sana/viittoma - epäilen, että välillä jopa ihan aiheettomasti (varsinkin kun pitäisi ruveta nukkumaan, niin on monesti "pipiä".) :)
VastaaPoistaOnnea tärkeästä uudesta taidosta.
Voi tuo on tosi tärkeä taito! Hienoa! Odotan kovasti, että poikani oppisi tuon!
VastaaPoistaVoi miten ihanaa, tuo taito on tosiaan erinomaisen tärkeä. Itsekin odotan palavasti, että jonain päivänä meidän E oppii tämän taidon!
VastaaPoista