torstai 3. kesäkuuta 2010

Isin vapaapäivä

Huomenna meidän perheen isi lähtee työporukkansa kanssa Tyky-päivää viettämään. Taitaa olla tytön syntymän jälkeen ensimmäinen kerta kun isi-ukko lähtee kaveriensa kanssa humpalle. Siis ilman vaimoaan matkassa. On isi vapaapäivänsä ansainnut. Hän kun on perheen arkea tämän vuoden harteillaan kantanut.

Minua kuitenkin jännittää ja pelottaa huominen. Olen ensimmäistä kertaa sairastumiseni jälkeen kahden neitimme kanssa. Miten pärjään huomisen? Jaksanko? Mitä teen jos en jaksakaan? Onneksi äitini on luvannut tulla avukseni iltapäivällä. Pelkään myös etten herää neidin ääntelyyn aamulla, isi kun lähtee jo aamu kuudelta liikkeelle. Iltalääkkeeni on nukuttava ja aamut ovat hankalia, lääkepöhnäisiä. Herääminen kestää kauan. Nyt pitäisi olla toimintakykyinen heti herättyä.

Ahdistus on puristanut tämän illan rintaa jännityksestä. Olen voinut pahoin fyysisesti. Tärissyt. Miten oma lapsi voi olla näin pelottava?

4 kommenttia:

  1. En valitettavasti osaa sanoa muuta kuin Voimia! :(

    VastaaPoista
  2. Tsemppiä.
    Luuri on auki koko päivän, soita jos tuntuu siltä.
    Voimia!

    VastaaPoista
  3. Moi,
    Voi oma lapsi olla pelottava, mä oon pelännyt useinkin etenkin alkuun, ilman mitään lääkkeitäkin. Mä luulen että se kuuluu masennukseen.
    Jotenkin sitä oman lapsen suhteen kuitenkin sensorit on tosi herkillä alitajuisesti. Ehkä ne kuitenkin pysyy alitajunnassa pinnalla lääkkeistä huolimatta.

    Puhelinlinjat auttaa kanssa, ainakin mua on auttanut. Välillä ei tarvii puhua muuta kuin niitä näitä niin ajatukset on jo mennyt muualle ja taas jaksaa. Monesti sitä vaan itse pyörittää niitä ajatuksia ja juttelu jonkun kanssa jotain ihan muusta saa omat ajatuset muihin asioihin ja olon rauhottumaan. Tsemppiä täältäkin! :)

    Halauksin,
    K ja N

    VastaaPoista
  4. Pelko on usein se pahin, veikkaan että sulla sujuu (sujui?) ihan hyvin!

    VastaaPoista