Kyllä kotielämä maistuu hyvälle. Pääsimme jo perjantaina kotiin, vaikka edellinen yö olikin jännittävä happisaturaation laskuineen.
Tänään nautiskelimme keväisestä säästä. Pihalla alkaa jo nurmikko kurkistella. Ensimmäinen sipulikukkakin pilkistelee lumen joukosta. Kyllä se kesä taitaa tulla tänäkin vuonna. Kaivoimme varastosta Neidin pyörän ja kävimme heti kevään ensimmäisellä pyörälenkillä. Voi sitä hymyn ja virnuilun määrää. Neiti nautti silmin nähden menosta. Tänä vuonna ylettää jo jalatkin polkimille. Pääsemme harjoittelemaan polkemista, jos vain vanhempien selkä antaa periksi pyöritellä jalkoja ja näyttää mallia.
Omppupuu kaipasi leikkaamista. Isi kiipeili puussa ja äiti neuvoi mitkä oksat saavat kyytiä. Neiti istui keinumassa sillä aikaa. Äiti kävi vain tuuppimassa lisää vauhtia komentelunsa lomassa. Yhtäkkiä keinurintamalla tuli aivan hiljaista. Menin katsomaan, että mikäs nyt on. Sinne oli Neiti nukahtanut keinun lempeään keinutteluun. Taisi olla niin jännittävä päivä, että Pikku-Neiti kaipasi toisetkin päikkärit. Yhdessä nautimme sitten lämmittävästä auringosta. Neiti äidin sylissä nukkuen.
Ihanaa, että olette päässeet viettämään "pihaelämää" sairastamisen vastapainoksi. Virkistää varmaan sekä sielua että ruumista :)
VastaaPoista