Lapsien myötä minusta on kehkeytynyt varas. Oikein myymälävaras. Eilen kävin tuon pienemmän tyttösen kanssa täydentämässä pilttipurkkeja kaappiin. En jaksanut ottaa koria, vaan ladoin purkit matkarattaiden kuomuun. Siihen mahtui yhtä vaille hienosti kaikki. Viimeinen oli tyydyttävä laittamaan pikkuisen jalkojen väliin.
Hitaasti taiteilin kassalle, ettei lasiset purkit rämähdä lattialle. Ehjänä päästiin perille ja maksoin kiltisti ostokset. Kiitin myyjää ystävällisesti ja eikun suuntana auto.
Pientä autoon lastatessa huomasin, että siinähän se viimeinen purkki vieläkin nököttää. Toisen jalkojen välissä. Ja maksamattomana. Olin autuaasti unohtanut koko purkin olemassa olon.
Olen siis äitivaras. Liian hatarilla aivoilla varustettu, jotta muistaisin mihin kaikkiin koloihin olen ostoksia sullonut. Ja liian laiska ottamaan rattaiden kanssa koria tai toisia kärryjä.
Ei sevielä mitään, että äiti varastaa, mutta jos usuttaa lapsensakin saamaan hommaan, niin... Minä löysin Citymarketista tarjouksesta kivan vedettävän matkalaukun ja laitoin esikoisen vetämään sitä puolestani kauppareissun ajan. Poika vetikin sitten laukun iloisesti maksamatta kassan läpi ja vei mennessään minun jäädessäni maksamaan muita ostoksia :) (huomasin onneksi jutun ennen kuin joku olisi hälyttänyt vaikka vartijan paikalle, huh...)
VastaaPoista:D Sä oot siis vienyt homman astetta pidemmälle :) Onneksi en oo ainut, jolla ei aina oo ajatukset ihan mukana touhussa :)
PoistaBeen there, done that, got the t-shirt. Ostimme nimeltä mainitsemattomasta isosta sisustusliikkeestä sisustuskoreja. Nappasin lapselle syliin Belle Maisonin puhdistusaineen. Vasta vauvaa pakatessa huomasin, että pullo oli pudonnut tyttösen reisien väliin ja niin kauppa oli yhtä puhdistusainepulloa köyhempi. En tohtinut enää mennä liikkeeseen takaisin, vaan laskin, että kalliiden sisustuskorien lisäksi saimme yhden kaupanpäällisen.
VastaaPoista