Huomiselle menee kotiutus. Neutrofiilit ovat jo niin matalalla, että lääkärit haluavat vielä yhden vuorokauden tiputtaa antibiotit suonensisäisesti.
Saimme tänään luvan käydä Pirpanan kanssa isosiskoa moikkaamassa. Kova olikin jo ikävä. Niin kuin tuntui olevan Neidilläkin. Syliin haluttiin heti leikkimään ja kainaloon makoilemaan. Äiti ryökäle meni puhumaan puhelimessa kesken kainalokoirailun ja Neiti repi puhelinta pois. "Nyt äiti on minun!"
Täällä on peukut pystyssä ettei mitään yllättävää tule ja huomenna saisimme olla jo kaikki kotona!
jälleen Peukkua!
VastaaPoistaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkuaPeukkua!
Peukut pystyssä täälläkin!
VastaaPoista